Miten mieli voi
Meillä jokaisella on mielenterveys. Oletko koskaan miettinyt mitä se on? Usein sitä ei tule mietittyä vaan
sitä vain elää porskuttaa eteenpäin. Kuitenkin jokaisen olisi hyvä pysähtyä ja miettiä miten oma mieli voi ja
mitä on hyvä mielenterveys.
WHO (2013) määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen näkee omat kykynsä ja pystyy
selviytymään elämän haasteissa sekä tekemään töitä ja osallistumaan yhteisön toimintaan.
Mielenterveytemme on hyvinvointimme kannalta keskeinen voimavara, johon kuuluvat fyysinen,
psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus.
Jokaisen olisi tärkeää panostaa jo ennaltaehkäisevästi mielen hyvinvointiin tekemällä sen, mitä pystyy.
Hyvin pieniä, mutta tärkeitä asioita arjessa ovat muun muassa pysähtyminen, kokonaisvaltainen
toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä aivojen lepo eli yksinkertaisesti aivojen kuormituksen
vähentäminen.
Entä sitten, kun mielenterveys on jo järkkynyt? On normaalia, että mielenterveys voi kuormittua vaikeassa
elämäntilanteessa. Saatko apua tilanteeseen ja osaatko sitä itse hakea? Korona-aika on entisestään lisännyt
mielen pahoinvointia ja yhä useamman mielenterveys on heikentynyt. Mielenterveyden järkkyessä on
tärkeää, että tilanne riittävän nopeasti tunnistetaan, ja että sopivaa hoitoa on saatavilla. Mielenterveyden
häiriöissä on usein kyse useamman tekijän summasta.
Tällä hetkellä tilanne yhä useammin on se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamat palvelut ovat
ruuhkautuneet. Ja meistä jokainen tietää sen, että jos palveluiden piiriin ei pääse, asiat pahenevat ja
mutkistuvat. Sairastuneen elämänlaatu heikkenee, usein myös hänen lähipiirinsä elämänlaatu heikkenee, ja
tarvittavan avun tarve lisääntyy. On mahdollista, että joissain tilanteissa nopean hoitoon pääsyn ansiosta
olisi selvitty kevyemmän avun turvin, mutta tilanteen pitkittyessä ei kevyt apu enää riitä, vaan voidaan
tarvita erikoissairaanhoitoa. Sairastuneen elämänlaatu heikkenee yhä enemmän ja palveluiden tarjoajan, eli
meillä kustannukset kasvavan erikoissairaanhoidon tarpeen myötä lisääntyvät. Ja jos tämä toistuu usein,
ollaan kierteessä, jossa paha olo kasvaa ja talous on yhä tiukemmalla.
Nyt on aika lisätä resursointia ja panoksia mielenterveyspalveluihin. Niin, että oireiden ilmetessä voi luottaa
saavansa oikeaa palvelua oikeaan aikaan.
Marjo Vallius-Hyttinen
yksikönjohtaja, eduskuntavaaliehdokas, kok.